<< Edellinen      Seuraava >>

4.2. Hevosten talliolosuhteet

Tallin rakentamiseen ja ulkoilu- ja laidunalueisiin liittyviä aiheita käsitellään lisää Hevostilan tuotantoprosessit- teemassa. Tässä osuudessa keskitytään hevosen tarpeisiin, luonnonmukaiseen käyttäytymiseen ja kysymyksiin, miksi rakentamisessa kannattaa ottaa huomioon tiettyjä hevosen hyvinvoinnin kannalta olennaisia asioita.

Maa- ja metsätalousministeriön (no 14/EEO/1998) hevosten pidolle asettamissa eläinsuojeluvaatimuksissa on esitetty hevosen pitopaikkojen minimivaatimukset. Hevosella tulee olla mahdollisuus toteuttaa käyttäytymistarpeitaan sekä syödä, juoda ja levätä luonnollisessa asennossa. Hevosella tulee olla mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden hevosten kanssa. Suosituksina on esitetty, että hevosta pidetään yksittäiskarsinassa tai ryhmässä ja hevosen pitämistä pilttuussa vältetään.

Hevonen huomioi tarkasti äänet ja tuntemattomat äänet voivat olla sille pelottavia. Tallissa ei saisi olla liikaa melua mutta ei aivan hiljaistakaan. Jos äänet häiritsevät ihmistä, häiritsevät ne todennäköisesti hevostakin. Mekaaninen melu saa vain tilapäisesti ylittää 65 dBA (eläinsuojelumääräykset). Määräysten mukaisia minimivaatimuksia paremmat olosuhteet hevosten kannalta saadaan, kun tilat ja niiden rakenteet mitoitetaan yksilöllisesti hevosen koon ja tarpeiden mukaisesti. Sisustuksen rakenteet ja rakennelmat tulee suunnitella niin, että ne ovat turvallisia, viihtyisiä ja käytännöllisiä sekä hevosille että ihmisille. Hevosen kokoa kuvaa hyvin säkäkorkeus ja muut vartalon mitat riippuvat tietyssä määrin hevosen säkäkorkeudesta. Eri rotujen ja yksilöiden välillä on kuitenkin eroja. Myös hevosen luonne, käyttäytyminen ja käyttö tulee ottaa suunnittelussa huomioon.

Yksittäiskarsinan pinta-ala suositellaan laskettavaksi kaavan (2 x säkäkorkeus)² mukaan ja varsomiskarsina (2,5 x säkäkorkeus)² . Jos karsina ei ole neliönmuotoinen tulee lyhimmän sivun pituuden olla vähintään 1,5 x säkäkorkeus. Karsinan yläosa tulisi rakentaa joko vaaka- tai pystykaltereista, jotta hevoset voisivat toteuttaa sosiaalista kanssakäymistään muiden hevosten kanssa. Tällöin kiinteän alaosan korkeuden pitäisi olla n. 0,8 x säkäkorkeus (yläosa kalteria). Samaa mitoitusta voidaan käyttää, jos hevosella on mahdollisuus pistää päänsä käytävälle karsinasta.

Hevosten huoltotilat (pesu, eläinlääkäri, kengitys, valjastus) tulisi sijoittaa muualle kuin hevosten asuinsiipeen. Touhu käytävillä saattaa häiritä ja ärsyttää karsinassa olevia hevosia ja pesupaikasta tulee kosteutta talli-ilmaan.

 Ruokinta- ja juomalaitteet
 Käytävän leveys
 Ryhmässä pidettävien hevosten tilavaatimukset
 Talli-ilman laatu
 Tallin lämpötila

Ruokinta- ja juomalaitteet

Ruokinta- ja juomalaitteet on mitoitettava ja sijoitettava hevosen koon mukaan yksilöllisesti, jotta hevonen voi syödä ja juoda hyvässä asennossa. Laiduntamisen tapainen maasta syönti on hevosen luonnollinen syöntiasento. Syödessään hevonen tarkkailee ympäristöään, joten sen on samalla nähtävä sivuilleen ja taakseen.

Liian korkealle sijoitettu ruoka- ja juomakuppi aiheuttaa sen, että hevosen ruokatorvi ahtautuu ja selkä menee notkolle, jolloin nieleminen vaikeutuu ja hevoselle saattaa tulla selkäkipuja. Hevoselle sopiva ruoka- ja juomakupin korkeus maasta on n. 1/3 hevosen säkäkorkeudesta. Korkealle sijoitetusta heinähäkistä syödessään heinänroskat menevät hevosen silmiin ja heinäpöly hengitysteihin. Hevosella pitää olla myös vartalonpituuteen nähden riittävästi tilaa, jotta se voi syödä vartalo suorassa (syöntipituus 1,65 x säkäkorkeus). Jos juottamiseen käytetään automaattisia juomakuppeja on veden virtaama kuppiin oltava vähintään 8 l/min. Liian vähäinen veden tulo saattaa aiheuttaa juomisen vähentymistä ja pahimmassa tapauksessa nestehukkaa (Ventorp & Michanek 2001).

Käytävän leveys

Käytävän leveyttä mitoitettaessa tulee ottaa huomioon tallin muut rakenteet ja se mitä toimia käytävällä on tarkoitus tehdä. Hevosen kanssa tulee voida liikkua turvallisesti käytävällä. Yleinen suositus on, että karsinoiden välinen käytävä ratsastustallissa on vähintään 2,5 m ja ravitallissa 3,5 m. Vapaata aluetta on jäätävä ainakin 1,0 m.

Ryhmässä pidettävien hevosten tilavaatimukset

Ryhmäkarsinassa ja pihaton makuuhallissa on oltava tilaa niin paljon, että alempiarvoiset hevoset pystyvät väistämään turvallisesti ylempiarvoista hevosta. Kaikkien on voitava halutessaan levätä ja syödä rauhassa. Yksittäinen tilavaatimus riippuu täysin ryhmän käyttäytymisestä yhdessä. Periaatteessa on aina parempi mitä enemmän on tilaa. Jos hevoset ruokitaan ryhmäkarsinassa tai pihaton makuuhallissa suositellaan täysikasvuisille hevosille varattavaksi tilaa 15m2 – 30m2 hevosta kohti. Näin voidaan välttää loukkaantumisia.

Makuutilasta tulisi olla kaksi uloskäyntiä ja uloskäynnit rakennettu siten, että sisälle ei tuule (tuulikaappi). Ilmanvaihto tulee myös järjestää makuuhallissa. Peltihalli ei ole suositeltava. Hyvä rakennusmateriaali on puu. Makuuhallin pohja, joka toimii myös lantavarastona, on tehtävä tiivispohjaiseksi (betoni, asfaltti). Makuuhallin tai ryhmäkarsinan pohja nousee talven aikana jopa metrin verran, jos käytetään kuivikepatjaa. Hyvin kuivitettu ja hoidettu makuualusta pysyy lämpimänä ja kuivana koko talven. Rakennuksen sisätilan korkeus on oltava määräysten mukainen vielä keväälläkin pohjan ollessa korkeimmillaan. Eläinsuojelumääräysten mukaan jokaista alkavaa kymmenen hevosen ryhmää kohti täytyy olla lämmitettävä hoitotila (karsina). Yleensä suositellaan, että sulana pysyviä juomalaitteita tulee olla yksi kymmenelle hevoselle.

Talli-ilman laatu

Hevosen suorituskykyyn vaikuttaa olennaisesti hengityselimistön terveys. Hevosella sisään hengitetyn ilman määrä on suuri, jolloin pitopaikan ilman laadun merkitys korostuu. Heikkolaatuinen ilma lämpimämpänä ja kevyempänä kohoaa ylös tallissa. Matalassa tallissa hevonen hengittää koko ajan huonoa ilmaa.

Eläinsuojelumääräysten mukaan tallin korkeuden on oltava vähintään 1,5 x hevosen säkäkorkeus, kuitenkin vähintään 2,2 m. Korkeutta säätelee myös ilmastointijärjestelmän edellyttämä ilmatilavaatimus. Käytännössä voidaan tallin korkeudeksi suositella 3 m tai enemmän. Tallit ovat usein liian matalia, jotta ilman laatu saataisiin pysymään riittävän hyvänä.

Ilman laatuun voidaan myös vaikuttaa pitämällä karsinat hyvin kuivitettuina ja puhtaina jätöksistä. Hevosen ulosteista muodostuu talli-ilmaan ammoniakkia, joka hengitettynä on haitallista. Ammoniakin muodostusta lisää korkea pH ja korkea lämpötila sekä ilman liike lannan pinnalla. Turve sitoo happamuutensa ansiosta tehokkaasti ammoniakkia.

Tallin ilmastoinnin järjestämiseen vaikuttavat monet seikat, rakennuksen koko, muoto, sijoittuminen maastossa ja rakennusmateriaalit. Suomen olosuhteissa on lisäksi hallittava suuret säätilan muutokset. Ilman laadun hyvänä pitämistä edesauttaa se, että talli on riittävän korkea ja tallissa on lämmitys. Ilmatilaa tulisi tallissa olla 45 m3 -50 m3 hevosta kohti. Keväällä ja syksyllä talli-ilman tulisi vaihtua noin neljä kertaa tunnissa, kun taas kesällä lämpöisellä säällä tarvitaan ilma vaihtumaan jopa 10 kertaa tunnissa. Ilmanvaihdon minimitarve hevosta kohden on 80 m3 -100 m3 tunnissa. Tuloilman aukkojen suositeltava pinta-ala/ hevonen on 0,1-0,2 m2. Ilman tuloaukkojen yhteispinta-alan on oltava 2-3 kertaa suurempi kuin poistoilmanaukon pinta-ala.

Tallin lämpötila

Hevosen ikä, rotu, käyttö ja olosuhteisiin sopeutuneisuus sekä tallityyppi ratkaisevat hevosen pitopaikan lämpötilan. Sopiva lämpötila on aina tapauskohtainen. Yleensä on perusteltua pitää tallin lämpötila talvellakin nollan yläpuolella, jotta vesi pysyy sulana ilman erikoisjärjestelyjä. Suuret ympäristön lämpötilavaihtelut ovat hankalia hevoselle. Jos hevonen on paljon ulkona, on tarkoituksenmukaista, että talli on viileä. Hevostiloissa tarvitaan paljon raitista ilmaa. Suomalaisissa olosuhteissa hyvää talli-ilman laatua ja riittävää lämpötilaa on hankala järjestää ilman tallin lämmitystä.

Talli-ilman suhteellinen kosteus vaihtelee ulkoilman mukaan. Suositeltava suhteellinen kosteus on 60-70 %. Alle 50 % on liian kuiva, yli 85 % liian kostea. Erityisen huono yhdistelmä on kostea ja lämmin talli-ilma. Toisaalta talli-ilman ollessa kylmä ja kostea hevonen palelee helpommin kuin ilman ollessa kuiva ja kylmä.